Testissä italialaiset terveyspalvelut

26.11.2023

Viiden vuoden ja covid-kriisin jälkeen tuli ensimmäisen kerran reissun aikana tarve turvautua italialaiseen terveydenhuoltoon, koska niska alkoi vihoitella vimmatusti ja hartiat olivat tulessa. Muutaman päivän kärvisteltyäni ja omafarmasiaa harrastettuani oli pakko yrittää etsiä jostakin englantia taitava lääkintäalan ammattilainen. 

Pienen googletuksen jälkeen päädyin Roomalaiselle klinikalle ortopedin vastaanotolle. Toki olisin voinut käyttää Italian julkista terveydenhuoltoa, mutta koska minulla on matkavakuutus päätin valita yksityisen klinikan.

Asiantunteva tohtori totesi, että magneettikuvaus olisi nyt paikallaan diagnoosin varmistamiseksi, koska rouvan sormetkin vähän puutuilee. Totesin että sormista viis mutta autossa istuminen on aika tuskallista tärinän takia, ja ensi viikolla pitäisi vaivaiset parituhatta kilometriä istua Rellun etupenkillä koira sylissä, joten jotakin pitäisi ajoissa tehdä.

Ortopedi kirjoitti läjän reseptejä, joilla rouva pitäisi saada matkustuskuntoon. Vähän injektioita, lihasrelaksantteja ja joitain aivojen ja hermoston toimintaa tukevia nappeja (tulee kyllä tarpeeseen tuo), ja vatsan toimintaa varten maitohappoa. Eli ihan kattava arsenaali.

Ortopedin tapaamisen jälkeen kuljettaja siirti potilaan seuraavalle klinikalle kuvaukseen. Tässä vaiheessa yritin ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, koska halusin tietää kuka lystin kustantaa, mutta tämän tiedon saaminen olisi kuulemma kestänyt pari tuntia, johon nyt ei ollut aikaa.  Klinikalla ei sitten vastaanotossa englanninkielellä pärjättykään, mutta onnistuin kuitenkin kysymään sekavalla italiallani magneettikuvauksen hinnan. Note to self, opettele sairaalasanasto. Täytyy vielä huomauttaa, että kääntäjästä ei ollut tilanteessa apua, koska klinikalla ei ollut kenttää. Päätin mennä kuvaukseen vaikka omalla kustannuksella kun kerran paikan päällä olin, ja ihan riittävän kivuissani. Jäin vastaanottoon odottelemaan mitä seuraavaksi tapahtuu.

Hetken ihmeteltyäni henkilökuntaan kuuluva hahmo kävi poimimassa eksyneen turistin oikeaan kerrokseen. Itse kuvaus sujui mukavasti ja hoitajakin puhui englantia. Kuvauksen jälkeen sain tulokset tyylikkäässä kansiossa kaikki toki tietysti italiaksi.

Klinikkakäynnin jälkeen kipaisin tien toisella puolella tietä olevaan farmaciaan, josta sain kaikki lääkkeet. Kassalla farmaseutti tiedusteli minulta tarvitsenko injektioruiskuja, johon totesin hieman ihmeissäni, että ilmeisesti tarvitsen. Ajattelin, että lääkäri tarkoitti injektioilla, jotakin pieniä pistettäviä ampulleja vähän niin kuin ne, joilla otetaan verikoe sormesta. No eivät olleet pieniä. Lääkkeen pistämiseen tarvitaan ihan kunnon ruiskuja, joissa on viiden sentin kärki.

Tiedustelin farmaseutilta, kuinka ruiskuja pitäisi käyttää ja hän suositteli hoitajaa tai lääkäriä. Tässä vaiheessa totesin homman menevän vähän mutkikkaaksi, jos kaksi kertaa päivässä pitää käydä hoitajalla pikkukylässä, josta ei välttämättä edes löydy hoitajaa saatika lääkäriä. Tässä vaiheessa italialainen nuori mies, joka kuuli keskustelun, ehdotti, että kannattaa kysyä apua paikalliselta lihakauppiaalta. Kiitin ideasta, ja poistuin apteekista.

Apteekkireissun jälkeen konsultoin ortopedia, joka totesi, että niskasta löytyi välilevyn pullistuma, ja että olkapää on tulehtunut, ja että siinä on hermopinne. No ei mennyt hukkaan magneetti.

Vakuutusyhtiön mielipide tarpeellisuuteen on vielä saamatta, joten nähtäväksi jää kuka maksaa. Itsehän ajattelin ensin, että lihas on jumissa ja yritin hieroa ja venytellä niin maan perusteellisesti, virhe. 

Seuraavaksi tiedustelin varovasti ortopediltä injektioista. Onko tilanne todella se, että ne voi piikittää itse. Kuulemma kyllä, netistä löytyy ohjeita miten pakaralihakseen ruutataan 4mg lääkettä. Helpottaakseen hommaa ortopedi lähetti minulle Whatsappissa kaavakuvan hanurista, johon bullseye oli merkitty.

Okei, ei kun Youtube videoiden pariin! Housukaulus alas ja pakara esiin. No itsehän en omaa pyllyäni piikittämään taivu, joten homman hoiti oma sisar hento valkoinen eli matkakumppanini. Sen verran voin kertoa, että toisella meistä ei ole piikkikammoa! Ehdotan, että tämän sankariteon perusteella EA1 on suoritettu, sillä piikkejä pistetään yhteensä 13 kappaletta! 

Lukemisiin, Anne