Galleria Borghese

Borghesen perhe osti 1500-luvun lopulla suuren maa-alueen puistoksi Porta Pincianan ulkopuolelta. Villa Borghesen rakennuttaminen aloitettiin Camillo Borghesen, Paavi Paavali V:ennen, toimesta. Camillo Borghesen veljenpoika Kardinaali Sciappino Borghese keräsi laajan taidekokoelman, joka on tänä päivänä esillä Galleria Borghesessa.

Borghesen suvun vaikutusvalta ulottui vielä 1800-luvulle saakka. 1805 Napoleon Bonaparten pikkusisko Paolina Bonaparte meni naimisiin Camillo Borghesen kanssa.

Vuonna 1903 Villa Borghesesta tuli valtion taidemuseo, Galleria Borghese. Siellä voi ihastella Berninin, Canovan, Leonardon, Caravaggion, Tizianon ja Rubensin taidetta. Galleria Borghesessa voi nähdä myös roomalaisia gladiaattoreita esittäviä mosaiikkeja, jotka on siirretty Galleria Borgheseen niiden löydyttyä Borghesen kartanolta vuonna 1834. 

Galleria Borghesea ympäröivän puiston ikonisten roomalaisten mäntyjen katve on oiva paikka passegiatalle tai piknikille.

Puistossa voit vuokrata erilaisia kulkupelejä, mikä helpottaa valtavan puiston tutkimista. Myös romanttinen souturetki on mahdollinen puistossa sijaitsevalla lammella.

Taideretken päätteeksi voi vielä piipahtaa aperitivolla Rooman Harry's Baarissa, joka sijaitsee Porta Pincianan vieressä muurin sisäpuolella. 

Frederico Fellinin elokuva La Dolce Vita nosti Rooman Harry's Barin maailmanmaineeseen. Siellä ovat kuvauspäivän päätteeksi vierailleet mm. Katherine Hepburn ja Orson Welles. Harry's baarissa voi edelleen nauttia 50-luvun glamourista!

Lukemisiin, Anne

Italian omituisin puutarha - vuodelta 1552

Bomarzossa sijaitsee Italian omituisin puutarha, jota kutsutaan nimillä Sacro Bosco tai Parco dei Mostri - hirviöiden puutarha. Puisto on valmistunut vuonna 1552, ja sen on rakennuttanut Pier Franco Orsini.

Sacro Bosco on syntynyt manieristisen taidesuuntauksen kaudella, jolloin oli ominaista pyrkiä irti renessanssin täydellisiin suhteisiin pohjautuvasta klassisesta esitystavasta. Manieristit halusivat herättää taiteellaan voimakkaita tunteita. Sacro Boscon kallioon veistetyt groteskit unenomaiset patsaat voivat hirviömäisyydellään olla pelottavia mutta vetävät kuitenkin katsojaa puoleensa.

Manieristisessa maalaustaiteessa eleganssia ja hienostuneisuutta tavoiteltiin epäluonnollisilla keinoilla: pidennyksillä, kiertyneillä asennoilla ja voimakkailla väreillä, joilla saatiin aikaan liikkeen vaikutelma. Tunnetuimpia manierismin kauden taiteilijoita ovat Firenzessä toimineet Giambologna ja Vasari, Venetsialainen Tintoretto, ja Parmigiannino Bolognasta. Hirviöpuiston patsailla on luotu metsäisen puiston keskelle epäluonnollisia kohtauksia samaan tapaan kuin manieristisen tyylisuunnan maalarit loivat kankaalle.

Sacro Boscon unenomainen tunnelma muodostuu samankaltaisilla keinoilla, joita on käytetty manieristisessa kirjallisuudessa.

Manieristiselle kirjallisuudelle on ominaista koristeellinen ja kekseliäs ilmaisu, oksymoroni eli ristiriitaisuus itsensä kanssa, hyperbola eli liioittelu sekä groteskius. Kaikki tämä on myös nähtävissä hirviöpuistossa.

Kuuluisin Sacro Boscossa vieraillut taiteilija lienee Salvador Dali, jonka surrealistista taidetta omintakeiset patsaat ovat inspiroineet. 

Lordi Orsinin motiiveja puiston rakentamiselle ei tiedetä. Mielenkiintoisia yhtymäkohtia taide- ja kirjallisuushistoriasta kuitenkin siis löytyy. Sacro Bosco on ainutlaatuinen puisto, jota on vaikea kuvailla. Se pitää kokea. Ehkä parasta onkin, että jokainen kulkija tekee itse oman tulkintansa.

Sacro Bosco sijaitsee Bomarzossa lyhyen ajomatkan päässä A1 moottoritiestä. Puistossa voi mukavasti pitää ajomatkan aikana tauon. Sieltä löytyvät myös saniteettitilat, piknikalue ja pieni matkamuistopuoti.

Lukemisiin, Anne

Eataly Rooma

Ennen kuin lomailu pääsee kunnolla alkamaan on täytettävä jääkaappi. Ostokset voi hoitaa paikallisessa mini-, super-, tai hypermarketissa. Mielenkiintoinen vaihtoehto on kuitenkin Eataly jossa voit sujahtaa välittömästi ruokaturistin rooliin, ja ostosten tekeminen tuntuu heti vähemmän pakkopullalta!

Näkökulmasta riippuen Eataly on ruokaparatiisi, moderni kauppahalli, italialaisen ruoan esittelykeskus, turistirysä, ravintolakeskittymä, ruokatori, tapahtumakeskus tai illanviettopaikka. Joka tapauksessa se on kolmikerroksinen kompleksi, joka on pyhitetty laadukkaalle italialaiselle ruoalle ja juomalle. 

Alakerran vihannestorilla on laitettu kauniisti esille kauden hedelmät ja vihannekset.

Latteriasta löytyy uskomaton määrä erilaisia juustoja. Ostinkin kokeeksi kastanjoilla maustettua vuohenmaitojuustoa, joka osoittautui ehkä sukkahikisimmäksi juustoksi jota ikinä olen maistanut.

Enotecassa meni valikoiman keskellä sormi suuhun mutta ostoskoriin sujahti kuitenkin prosecco. Olisin tietysti voinut myös valita vino sfuson, joka lasketaan asiakkaalle suoraan tankista parahultaisen kokoiseen parin litran leiliin. Yläkerran macelleriasta nappasimme mukaan pari costata con osso -pihviä. Jälkiruoaksi etsiytyi kolmen suklaan suklaamoussea ja pannacottaa. 

Jos ruokaostoksilla yllättää nälkä löytyy Eatalysta useampikin ravintola. Paikasta löytyy myös pienpanimo, jonka tuotteita voi maistella birreriassa vaikkapa friteerattujen pikkukalojen kanssa. Voin myös suositella Eatalyn napolilaistyylistä pizzaa, jonka taikinaa kohotetaan 24 tuntia mahdollisimman pienen hiivamäärän avulla.

Eatalyssä järjestetään erilaisia teemailtoja. Viikonloppuna olisi ollut mahdollisuus osallistua artesaaniolut-tapahtumaan. Tapahtuman aikana lunastetaan poletteja, joilla voi ostaa erilaisia oluita mutta myös pikkusuolaista. Ajankohtaisista tapahtumista kannattaa ottaa selvää Eatalyn kotisivuilta

Jos mielit ostaa ruokatuliaisia Rooman matkaltasi löytyy Eatalyn hyllyiltä vaikka mitä matkalaukkuun pakattavaksi. On pestoja ja pastoja purkissa ja pussissa, ja ehkäpä myös laajasta luonnonkosmetiikka valikoimasta saattaa tarttua mukaan jotakin mielenkiintoista.

Eatalyn lähellä sijaitsee muuten yksi Rooman parhaista kirpputoreista Mercato Usato Garbatella, jossa kannattaa ehdottomasti pyörähtää ennen tai jälkeen ruokahifistelyn.

Lukemisiin, Anne

Keisari Nero, Pyhä Benedictus ja Borgiat – historiaa Subiacossa

Subiaco on pieni vuorten saartama kaupunki, jossa voit käydä Keisari Neron kesämökillä, vierailla luostarissa tai keskiaikaisessa linnassa ja pulahtaa laguuniin uimaan. Subiaco sitoo yhteen useita historian kerroksia ja tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä.

Keisari Nero muistetaan epävakaana persoonana ja tyrannina, joka murhasi äitinsä ja jota syytettiin Rooman polttamisesta. Suuruudenhulluuspuuskissaan Nero rakennutti kuitenkin hämmästyttäviä arkkitehtonisia kokonaisuuksia ja yhden myös Subiacoon.

Roomaan hän rakennutti Domus Aurean, kilometrin pituisen kullalla ja jalokivillä koristellun palatsin, jonka pylväsrivistöjen sisälle mahtui keinotekoinen järvi. Subiacoon vesiaiheisiin mieltynyt keisari rakennutti 75 hehtaarin alueen kattaneen kesäpalatsinsa, jonne oli mahdollista siirtyä kätevästi Roomasta Tiber ja Aniene jokia pitkin. Kesäpalatsi rakennettiin vuorten välissä olevaan rotkoon, jonne padottiin kolme tekojärveä. Näin saatiin luotua keisarille kesäkeidas virkistävine vesialtaineen ja -putouksineen. Koko Subiacon kaupunki onkin saanut nimensä latinan kielisestä sanasta sublaqueum - järven alapuolella.

Yltiöpäisiin rakennusprojekteihin upposi satumaisia määriä rahaa, ja Rooman kassa alkoi olla kulutettu. Keisariin oltiin tyytymättömiä. Huonot enteet saivat keisarin hylkäämään kesäpalatsinsa ja Domus Aureakin ehti olla vain neljä vuotta keisarin käytössä ennen kuin hän teki itsemurhan vuonna 68AD. Subiacon kesäpalatsista ei tänäpäivänä ole jäljellä kuin pieni raunioalue muistuttamassa Neron päähänpistoista.

Ja kuin kohtalon ivaa, kristittyjä vainonneen Neron palatsin materiaalit käytettiin 500-luvulla Pyhän Benedictus Nursialaisen perustaman ensimmäisen benediktiiniluostarin rakentamiseen. Vierailimmekin Subiacon San Benedetto luostarissa, joka sijaitsee jyrkällä vuorenseinämällä kaupungin ulkopuolella.

Luostari on rakennettu luolan paikalle, jossa Pyhä Benedictus vietti kolme vuotta erakkona. Erakkokokemuksen jälkeen Benedictus perusti läntisen kristikunnan ensimmäisen luostarijärjestelmän. Benediktiineillä oli keskiajalla valtava rooli länsimaisen historian säilyttäjinä. Lienee myös benediktiinimunkien ansiota, että Subiacoon perustettiin kirjapaino toisena maailmassa. Benediktiinien tunnus on Pax - rauha, eikä heidän säännöstössään vaadittu naimattomuutta vaan korostettiin kuuliaisuutta ja elämäntapojen kääntämistä.

Rooman paavin johtaman ja katolisen kirkon omistaman Kirkkovaltion alueella oli piispojen hallitsemia kaupunkeja, joihin rakennettiin puolustuslinnoja. Myös Subiacossa on Rocca Abbaziale. Kiipesimme vuoren huipulla sijaitsevaan linnaan, ja saimme yksityisen opastuskierroksen, koska muita turisteja ei ollut paikalla. Oppaamme Jessica kertoi, ettei hän ollut pitänyt vuoteen englanninkielistä kierrosta. 

Oppaamme esitteli meille linnaa jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1075 apotti Giovanni V:nnen toimesta. Ihastelimme saleissa eri aikakausina maalattuja freskoja.

Saimme kuulla, että 1400-luvulla linnan apottina toimi Rodrigo Borgia, josta tuli myöhemmin lahjusten auttamana Paavi Aleksanteri VI. Vuonna 1480 syntyi linnassa hänen avioton tyttärensä Lucrezia Borgia. Suosittelen tutustumaan tähän juonittelevaan sukuun katsomalla suoratoistopalvelusta Borgiat-sarja!

Lounas hoidettiin kätevästi Bistro Borgon liikkuvasta myyntikojusta. Melko täyttävä leipä sisälsi grillatun salsiccia-makkaran, grillattua paprikaa ja munakoisoa sekä cime di rapa -salaattia majoneesillä höystettynä.

Kuuman retkipäivän päätteeksi voi Subiacossa viilentyä kauniin Laghetto di S.Benedetton rantakivillä. Laghetto on Anienejoen syvässä uomassa oleva pieni laguuni, johon laskee vesiputous. Sen vesi on kristallinkirkasta. Veteen voi pulahtaa jos ei pelkää Monti Simbruinilta virtaavaa kylmää vettä!

Subiacon sijainti luonnonpuiston vieressä tarjoaa ehtymättömät retkeilymahdollisuudet, kävellen tai pyörällä. Aniene-joki tarjoaa mahdollisuuden kalastukseen, koskenlaskuun ja melontaan. Vuoristossa on mahdollista on myös kiipeillä ja tutustua luolastoihin.

Lukemisiin, Anne

Vedenpaisumus ajoi antiikkimarkkinoille

Matkustuspäivän jälkeen oli tarkoitus ottaa rennosti pihalla auringossa istuskellen mutta...

Kävipä näet niin, että käännettyämme päävesihanan päälle alkoi ulkovesihana vuotaa. Kiristäessämme hanaa se katkesi kahteen kappaleeseen, ja vesi alkoi suihkuta täydellä paineella pitkin pihaa. Vältyimme suuremmalta vedenpaisumukselta katkaisemalla veden koko talosta. Ei suihkua sinä iltana!

Aamukahvin jälkeen oli siis pakko lähteä, Edil Auroraan, paikalliseen rautakauppaan ostamaan uusi hana. Onneksi sopiva osa löytyi! 

Kun kerran liikkeelle täytyi lähteä päätimme huristella antiikkimarkkinoille Roomaan. 

Ponte Milvion antiikkimarkkinat pidetään joka sunnuntai Tevere-joen rannalla. Markkinoilta voi ostaa huonekaluja, valaisimia, koruja, liinavaatteita, taidetta, vintagekoruja ja -laukkuja. Aurinkoisena päivänä paikalla oli kerääntynyt runsaasti väkeä katselemaan toinen toistaan erikoisempia esineitä.

Ponte Milvion lähellä on paljon kivoja ravintoloita. Lounasaikaan niiden terassipöydät alkoivat täyttyä aperitivoja nauttivista roomalaisista, joten mekin päätimme suunnata lounaalle. Onnistuimme saamaan pöydän ravintola Dulcamarasta.

Päivän annos Ragu di maialino con blu di bufala oli erinomaista.

Ex-tempore retkipäivän jälkeen ehdimme vielä kotipihaan nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä!

Lukemisiin, Anne