Kesällä 2025 postilaatikkoomme saapui kirje Italialaiselta valokuituyhtiö Open Fibralta. Mainoksen mukaan “Alueellenne on mahdollista asentaa valokuitu”. Tämä lupaus vaikutti liian hyvältä ollakseen totta. Vastapuolen kukkulan masto tuuttaa toki 5G verkkoa mutta sen toimivuus ei aina ole paras mahdollinen. Kaatosateessa ja tuulessa Teams-palaverit eivät varsinaisesti onnistu. Joten mahdollisuus kiinnosti.
En kyllä pystynyt mitenkään hahmottamaan miten kuidun tuominen talolle on mahdollista centro storicon läpi. Mietin, tuodaanko kuitu kaasu-, viemäri- vai sähköverkkoa pitkin. Tarkistin epäuskoisena monta kertaa postinumeron avulla netistä, onko homma todella mahdollista. Kyllä on, ja mikä ihmeellisintä itse kuidun asennus ei maksa Italiassa yhtään mitään! Maksettavaksi tulee vain pelkkä kuukausimaksu valitulle operaattorille.
Sen verran kokemusta on karttunut italialaisista aikatauluista, että en edes yrittänyt ryhtyä loppukesästä operaatioon, koska olin varma, että aika ei tulisi riittämään koko prosessin läpiviemiseksi. Jätin operaatio Valokuidun suosiolla odottamaan seuraavaa pidempää reissua, mikä todellakin osoittautui oikeaksi valinnaksi.
Syksyllä operaation ensimmäinen askel oli operaattorin valinta. Tutkin vaihtoehtoja ja päätin valita Fast Webin hyvien arvostelujen perusteella. Heidän kanssaan kommunikointi onnistuu kuulemma helposti internetin ja WhatsAppin välityksellä, mikä tietysti on onnettoman kielitaidon omaavan maahanmuuttajan mielestä kätevä ratkaisu. Vähänpä tiesin.
Seuraava askel oli löytää putiikki, jonka tiskillä on mahdollista tehdä sopimus Fast Webin kanssa. Lähin löytyi 30:n kilometrin päästä. Otin kesällä talteen ottamani mainoksen mukaani, ja kirjoitin valmiiksi ylös minkälaisen liittymän haluan. Varustauduin operaatioon sillä asenteella, että homma saadaan tulille. Pitkämielinen asenne tulikin tarpeeseen.
Liittymäkaupassa oltiin palvelualttiita ja turistin tilaukseen paneuduttiin syvällisesti. Mutta mutkia tuli silti matkaan, koska Fast Web halusi lähettää tilauksesta varmistusviestin tekstiviestillä, eikä minulla ollut italialaista puhelinliittymää. Ratkaisu ongelmaan oli, joko prepaid-liittymän ostaminen tai italialaisen puhelinliittymän avaaminen. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon eli minulle voi nyt pirauttaa +39 alkuisen numeroon.
Myymälässä tilauksen loppuun vieminen kesti ikuisuuden, koska HEIDÄN nettinsä ei toiminut kunnolla, mikä tässä tilanteessa vaikutti aavistuksen koomiselta. Meinasin suositella valokuitua mutta päätin jättää vitsailut sikseen. Puolituntia sulkemisajan jälkeen kaikki oli yllätyksekseni teoriassa valmista. Sain myyjältä vielä mukaan käyntikortin ja kehotuksen ottaa yhteyttä jos ongelmia ilmenee. Tämä olisi ehkä kannattanut tulkita: kun ongelmia ilmenee.
Seuraava askel oli valokuidun asennuspäivän varaaminen. Latasin Fast Webin apin puhelimeeni, jonka kautta voi varata ajan. Dynaamisen ja nykyaikaisen apin etusivulla tanssivat animoidut pandakarhut mutta ei sen kautta asennusaikaa saanut varattua. Appi oli jumissa. Oli siis pakko ottaa yhteyttä asiakaspalveluun puhelimitse ja varata aika. Ajan varaaminen onnistui yllättäen heti seuraavalle viikolle. Jäimme odottelemaan mitä tuleman pitää.
Asennuspäivä koitti 21.10. odotimme innolla aamulla asentajan saapumista. Kun kymmeneen mennessä ei ollut tapahtunut mitään alkoi toivo hiipua. Yhdeltätoista Fast Webin asiakaspalvelusta soitti naishenkilö ja kysyi, onko asentaja saapunut, kerroin, ettei ollut. Puolituntia myöhemmin hän soitti uudestaan mutta meillä ei ollut uutta kerrottavaa. Asentaja ei saapunut koskaan.
Seuraavana päivänä asiakaspalvelusta soitettiin uudestaan ja sovimme uuden asennusajan. Jonkin ajan kuluttua asentaja otti yhteyttä, ja väitti etten ollut vastannut puhelimeen. No, uuteen italialaiseen liittymääni ei kyllä ollut tullut yhtään puhelua. Jäimme odottamaan jännityksellä mitä seuraava asennuspäivä tuo tullessaan.
Toisella kerralla odottelimme asentajaa aamulla tovin, ja kun ketään ei alkanut kuulua soitin vahingosta viisastuneena heti palvelunumeroon, ja minuun otettiin yhteyttä ensin Milanosta sitten Torinosta. Asentaja oli kuulemma myöhässä mutta saapuisi iltapäivällä. Ketään ei kuitenkaan kuulunut. Ei tullut asennuspäivää.
Seuraavana päivänä minulle soitettiin taas asiakaspalvelusta, uuden asennuspäivän sopimiseksi. Tällä kerralla minulle soitti englannin kieltä taitava asiakaspalvelija. Sovimme jälleen uuden asennuspäivän ja jäin taas odottelemaan mitä tuleman pitää. Kolmannella kerralla asentajan piti saapua aamupäivällä, mutta juuri ennen H-hetkeä kaksi eri asentajaa soitti minulle ilmoittaen, että he ovat myöhässä mutta saapuvat iltapäivällä. Kiittelin ilmoituksesta ja jäin odottamaan heidän saapumistaan, turhaan.
Soitin jälleen palvelunumeroon, ja kävin jo hiukan kuumana. Harjoiteltuani useiden asiakaspalvelijoiden kanssa samaa keskustelua useita kertoja osasin tällä kertaa jo hiukan nostaa keskustelun voluumia vaatiessani palvelua. Saatoin jopa hiukan huiskia käsilläni vaikkei se tietysti puhelimessa auta mitään. Sain kuulla, että seuraava vapaa aika olisi vasta marraskuun lopussa, joten valokuidun asennus vaikutti lopullisesti siirtyvän kevääseen. Asiakaspalvelija vaikutti olevan tästä aidosti pahoillaan. Puolituntia myöhemmin asiakaspalvelusta kuitenkin soitettiin taas ja minulle tarjottiin asennusaikaa 18.11., jonka hyväksyin ilolla ehkä tämä projekti sittenkin saadaan maaliin ennen kuin paluumatka Suomeen alkaa.
Seuraavaksi tapahtui yllättävä käänne. Asennusta aikaistettiin. Neljännellä yrityksellä asentajat saapuivat perjantaiaamuna 14.11. sovittuun aikaan. He toivat valokuidun ilmojen halki talolle. Olisihan se pitänyt arvata kun kaikki muutkin johdot menevät ilmassa ja pintavetoina.
Reitti sisälle löytyi vanhan antenninjohdon avulla. Läpivientiä kiviseinän läpi ei siis tarvinnut tehdä. Sähköjohtojen putkia pitkin valokuitu saatiin vedettyä alakertaan. Vaikuttaa siltä, että valokuitu on saapunut, tai ainakin piuha.
Kyllä, piuha on asennettu mutta yhteys puuttuu. Asentajat eivät saaneet sitä toimimaan. Tähän tarvitaan ilmeisesti erikoisjoukkoja, joten yhteyden aktivoiminen siirtyi seuraavalle viikolle, joka on viimeinen viikkomme Italiassa. Toivo elää.
Lippua salkoon! Kuudes kerta toden sanoo. Open Fibran boxi ja yhteys on nyt kunnossa. Enää puuttuu Fast Webin modeemi, jota tietenkään nämä asentajat eivät tuoneet tullessaan, koska siihen ilmeisesti tarvitaan Fast Webin oma asentaja. Alkaa mennä aikataulu tiukalle, koska ensi viikolla koittaa kotimatka. Modeemin pitäisi saapua kuitenkin loppuviikosta.
Paitsi, että ei saapunut. Kukaan ei ilmestynyt paikalle vaikka erityisesti mainitsin, ettemme ole ensi viikolla enää paikalla vastaanottamassa modeemia. Ajelemme jossain päin Italiaa kun Fast Webin asiakaspalvelusta soitetaan ja yritetään sopia uutta asennusaikaa. Palataan asiaan keväällä!
Kevät 2026
Palattuamme Italiaan otin ensi töikseen yhteyttä Fast Webin asiakaspalveluun, jotta saisimme puuttuvan modeemimme mahdollisimman nopeasti. Asiakaspalvelija siirtää puhelun seuraavalle, joka toteaa, että liittymämme on irtisanottu, koska meillä ei ole aktiivista Fast Webin modeemia ja liittymää. No ei niin ole ei! Ohjeeksi annettiin liittymän uudelleen aktivointi Fast Webin jälleenmyyjän liikkeessä.
Eli auto kohti liittymämyymälää. Myymälässä minua tervehdittiin kuin vanhaa tuttua. Ilmeisesti edellinen käynti oli tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. Myyjän ilme oli näkemisen arvoinen kun selitin ongelmani hänelle. Onneksi tällä kerralla prosessi oli kivuttomampi, koska minulla ON jo sattuneesta syystä italialainen puhelinnumero.
Otan jälleen kerran yhteyttä Fast Webin asiakaspalveluun ja selitän tilanteemme. Yritän kertoa, että meillä on jo kuitu ja Open Fibran boxi, ja että tarvitsen pelkän Fast Webin modeemin, joka jäi asentamatta syksyllä. Asiakaspalvelija ei osaa ottaa kantaa ongelmaan mutta bookkaa kuitenkin asennuksen seuraavalle viikolle. Hänen mukaansa asentajat ottavat yhteyttä ennen asennuspäivää, ja että voin kertoa heille tilanteeni.
Näin tapahtuu. Kerron puhelimessa, että meillä on jo fibra, ja box Open Fibre, ja että puuttuu solo modem! Asentaja vaikuttaa olevan hieman ihmeissään, miten on mahdollista, että vain modeemi puuttuu mutta toisaalta niin olen minäkin! Asentajat soittavat sovittuna päivänä, ja menen heitä vastaan kunnantalon eteen, koska he eivät muuten löydä perille. seitsemännellä kerralla modeemi asennetaan ja se toimii!
Italialainen valokuitusaaga päättyy onnellisissa tunnelmissa. Tällä erää.
Lukemisiin, valokuituyhteydellä
-Anne