Paluumatkalla Suomeen meillä on tapana lomailla pari päivää Pohjois-Italiassa. Milano Marittiman rannat, Mantovan ja Modenan agriturismot, Sanremo Italian Rivieralla, Lago Maggiore ja Garda sekä Vipiteno ja Bolzano Alpeilla on tullut koluttua. Tällä kerralla tavoitteena oli löytää jotakin uutta ja erilaista, joten valintamme osui Badaluccoon, joka sijaitsee Ligurian maakunnassa 15 km Italian Rivieralta vuorille päin. Täytyy sanoa, että tuhannen asukkaan pikkukylä, joka löytyy I Borghi più belli d’Italia -listalta, oli osuva valinta ja ansaitsee oman blogikirjoituksensa.
Majoituimme kolmen tähden hotelli Agriturismo L’Adagiossa, joka mielestäni ansaitsisi täydet viisi tähteä, sillä puitteet hivelivät silmää. Terassi ja allasalue olivat tyylikkäät, ja huoneesta oli upea näköala Badaluccon keskustaan.
Huoneessa oli minikeittiö ja aamiaistarvikkeet – mehut, jogurtit ym. tarpeellinen talon puolesta. Tuoreet cornettot ja focaccia toimitettiin kassissa huoneen ovenkahvaan aamuisin.
Kaikki olennainen oli pienessä kaupungissa 200 metrin etäisyydellä. Osteria Cian de Biasta sai paikallista ruokaa maistelumenun muodossa ja tunnelmallinen viinibaari Vinicola tarjoili maukkaita suolapaloja erinomaisen viinin kera.
Myös kirjava baari ja asiantunteva autokorjaamo olivat kätevästi kävelyetäisyydellä. Erityisesti autokorjaamon palvelut olivat tällä kerralla tarpeen, sillä menopelimme varoitusvalot vilkkuivat jälleen uhkaavasti ja ilmastointilaite aloitti temppuilun. Officina Olivan osaavissa käsissä vikakoodit nollattiin jo toistamiseen tällä reissulla. Sanavarastoon tarttui taas paljon hyödyllisiä termejä, kuten ”antinquinamento controllare” ja ”il regolatore di velocità disattivato”.
Badaluccon helmi on Argentina-joki (Fiume Argentina), joka virtaa keskustan läpi. Jokiuomassa on uimapaikkoja, joita kutsutaan nimellä Laghetti di Badalucco. Jokiuoma on täysin kiveä ja soraa, ja sieltä voi etsiä itselleen sopivan oman pikku poreammeen tai ottaa aurinkoa rantakivillä. Seurastakaan ei ole puutetta, kun uteliaat pikkukalat uivat ihmettelemään turistin varpaita.
Badalucco on aito italialainen helmi, jota turismi ei ole pilannut, vaikka muutamia lomalaisia sen kujilla vaelteleekin. Sen katujen varsilla on hämmästyttävä määrä pieniä lava-autoja ja talojen seinillä keramiikkaa.
Sedät istuskelevat baarien pöydissä ja kissat elävät vapaata kissanelämää. Shoppailuun ei juuri ole mahdollisuuksia, mutta pulikointi, viini ja ruoka riittävät ainakin tälle lomalaiselle. Omaleimaista Badaluccoa ei voi verrata mihinkään toiseen kohteeseen – se kannattaa ehdottomasti kokea. Jos minulla olisi tuhansia seuraajia somessa, en taatusti hiiskuisi tästä helmestä kenellekään, jotta se säilyisi mahdollisimman pitkään sellaisena kuin se on.
Lukemisiin, Anne