Suomessa on ilmeisesti meneillään melkoinen retkeilybuumi, ja kansallispuistojen parkkipaikat pullistelevat autoista. Pitämiemme pizzafestivaalien jälkeen tulimme mekin siihen tulokseen, ettei pieni liikunta olisi pahitteeksi.
Olemme käyneet puolen tunnin aamukävelyillä kylän ympäri, mikä saattaa kuullostaa vaatimattomalta mutta voin vakuuttaa, että se on ihan riittävästi. Reitillä on yli sadan metrin korkeusero puolen kilometrin matkalla. Puolessa tunnissa saa Polarin mukaan päivän liikunnasta kasaan 35% ja sykekin käväisee lähellä sataa seitsemääkymmentä.
Eräänä aamuna päätimme käydä tutustumassa Gole del Farfaan, luonnonsuojelualueeseen, joka on Tiberjoen latvalla oleva kanjoni. Ajelimme parinkymmenen minuutin päähän keskelle sabinalaista peltomaisemaa www.scopridisabina.it nettisivuilta löytyneen ajo-ohjeen avulla. Perillä ei ollut opasteita mutta jätimme auton ohjeen mukaiseen paikkaan tienvarteen parkkiin. Löysimme merkityn polun pään ja laskeuduimme kanjoniin, jossa virtasi kristallinkirkas Farfa-joki.
Valokuvista katsottuna joki näyttää matalalta ja paikoin hiekkasärkiksi kuivuneelta. Todellisuudessa vesi kyllä virtaa koko uoman leveydeltä. Vesi on vain niin kirkasta, että sen syvyyttä on vaikea arvioida.
Jyrkkäseinämäisen laakson pohjalta löytyy myös Rooman keisariaikainen kaarisilta sekä ikivanhan myllyn jäännökset. Uskalsimme ylittää sillan vaikka Destian miehet eivät sitä ole tarkastaneet ja korjanneet niin pieteetillä kuin Jyskän ja Vaajakosken siltoja, siis ainakaan pariintuhanteen vuoteen!
Lukemisiin, Anne