Oliivipuu

Piha oli alunperin täysin villiintyneessä tilassa, jopa liikkuminen siellä oli lähes mahdotonta. Pikkuhiljaa pihasta on karsittu puita, revitty irti piikkiköynnoksiä, siistitty roska-kasoja, kitketty rikkaruohoja ja eritoten kannettu kiviä paikasta A paikkaan B.

Sään suosiessa olen päässyt jälleen tekemään puutarhanhoidollisia toimenpiteitä siinä määrin, että käteni alkavat näyttää melko kärsineiltä.

Olen kaivanut vuosien kerrosten alta esiin vanhaa betonista pihanpohjaa sekä korjannut kiviaitaa, ja tietenkin kitkenyt massoittain rikkaruohoja. Samalla olen löytänyt pihasta pieniä aarteita menneiltä ajoilta. Olo on ollut kuin arkeologilla!

Kaiken kaivamisen jälkeen on aika istuttaa jotakin. Valinnanvaraa täältä löytyy mielin määrin mutta turisti minussa vaatii valitsemaan ikonisen italialaisen oliivipuun. Ensin täytyy kuitenkin päättää haluaako oliiveista purista öljyä vai haluaako niitä syödä! Päädyn jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ja huomaan pian tunkevani Fiatin peräkonttiin parimetristä oliivipuuntaimea – lisää lapiohommia tiedossa siis!

Oliivipuun lisäksi olen luvannut itselleni ainakin sitruunapuun, köynnösruusun, bougainvillean sekä viiniköynnöksen mutta niiden aika ei ole vielä!

Avatar

Lukemisiin, Anne

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.