Piharemontti käy porrastreenistä

Talomme alapihan betonitasanne oli surullinen näky jo ennen koronapandemiaa. Sadan vuoden aikana muuratut betonikerrokset olivat pahasti lohjenneita ja alta paljastunut multa valui sateen mukana jonnekin. Aloin jopa pyöritellä mielessäni todennäköisyyksiä koko tasanteen sortumiselle jolloin alapihamme olisi löytynyt naapurin katolta tai parkkipaikalta. Piha ei siis todellakaan ollut ei rakenteellisesti, toiminnallisesti eikä esteettisesti kunnossa. Puutarhapöydän pystyttäminen vinolle pihamaalle olisi ollut toivoton yritys. Proseccolasi olisi ollut nurin vartissa. 

Kun lähtökohtaisesti surkuhupaisan pihan jättää kaiken kukkuraksi vuodeksi oman onnensa nojaan alkaa vitsit olemaan vähissä. Oli pakko tehdä jotain.

Piharemontin aloittamista ovat viivästyttäneet lähinnä hankalien remonttiolosuhteiden tiedostaminen. Koska talomme on kolmikerroksinen, alapihallemme täytyy kulkea kahdet rappuset. Tämän lisäksi etupihaltamme on kaksien rappusten nousu talomme ohi menevän kadun varteen. Tähän kadun varten paikallinen rautakauppa jättää tilatut tarvikkeet mutta kaikki tavara täytyy siis raahata neljä kerrosta alas. Ymmärtänette, että sitä mikä viedään alas ei mielellään tuoda enää ylös.

Oman ongelmansa muodostaa purkujäte eli vanha betoni. Sitäkään ei huvittaisi lähteä helteessä raahaamaan ylämäkeen. Järkevintä, mutta ei ehkä helpointa, on uusiokäyttää kaikki mahdollinen materiaali. Päädyimme siis murskaamaan vanhan betonin uuden kerroksen pohjaksi. Onneksi pihamaa ei ole suuren suuri ehkä hieman yli kymmenen neliömetriä. Mutta jos vanhan betonin paksuus on kauttaaltaan kymmenen senttiä niin kyllähän siitä kuutiometrin verran murskattavaa tulee. Ei muuta kuin suojalasit päähän ja vasaralla naputtelemaan! Pari päivää ja rakkolaastaria myöhemmin operaatio oli kuin olikin valmis! Sitten vain tilaamaan tarvikkeita valua ja kivetystä varten! 

Itse asiassa sain idean sorapihasta Umbrian reissulla. Agriturismon oliivipuiden katveeseen oli aseteltu pöytäryhmä jonka alusta oli soralla. Sorapinta näytti luonnolliselta ja sopivan maalaiselta joten päädyimme vaihtoehtoon, jossa puolet tasanteesta jätetään soralle ja puolet päällystetään betonilla ja kivillä. Tilasimme siis yhteensä 500kg soraa, 250kg sementtiä ja 500kg hiekkaa, pari neliötä kiviä sekä laattoja. Koska muillakin remontoijilla on samat haasteet on sangen kätevää, että materiaaleja voi tilata rapputreenejä varten säkeittäin!

Valaminen yli kolmenkymmenen asteen helteessä on hikistä hommaa. Muutaman tunnin hindukyykkimisen jälkeen huomaa, että joogatunneista on todistettavasti sittenkin hyötyä!

Kivien asettelu on esteetikolle välillä haastavaa - minkä kokoiset, muotoiset ja väriset kivet muodostavat esteettisesti miellyttävän mutta ei liian asetellun pinnan. Onneksi soralle riitti pelkkä levitys. Kesken valun kohdattiin myös haasteellinen tilanne kun huomasimme, ettei sementti ja hiekka sittenkään riitä. Onneksi rautakauppa oli sunnuntainakin auki ja tunnin sisällä meille toimitettiin lisää tarvikkeita.

Urakka viimeisteltiin hankkimalla uusi pöytäryhmä ja muutama uusi terrakottaruukku kukille ja yrteille. Viiniköynnökselle viritettiin uusi köynnöstuki "grotan" eli kellarin oven yläpuolelle. Kyllä nyt kelpaa pitää seuraa grillimestarille!

Lukemisiin, Anne