Rooma - Poggio-Moiano 63 km

Autoilu Italiassa on helppoa tai hermoja raastavaa riippuen siitä missä ajetaan. 

Lentokentältä Roomaan päin ajettaessa tie on suora ja monikaistainen. Muutaman kilometrin päästä se muuttuu G.R.A.:ksi eli Grande Raccordo Anulareksi, joka on Rooman kehätie. Käytä aina G.R.A.:ta kun se on mahdollista. Se ON nopein reitti. Jos liikenne pysähtyy, se on silti nopein reitti. Ruuhkaa välttelevät roomalaiset saavat nopeasti kehätien lähellä olevat pikkutiet jumiin. Odota siis rauhassa, että ruuhka purkautuu. Se kestää yleensä noin 20-30 minuuttia, jonka jälkeen voit taas päästellä Maseratien ja Ferrarien perässä. Kun olet palaamassa lentokentälle ota huomioon ruuhkan mahdollisuus sillä vaihtoehtoista reittiä ei ole.

Moottoritiet ovat Italiassa maksullisia mutta erittäin hyvässä kunnossa. Liikennekulttuuri on suomalaiseen liikennekulttuuriin verrattuna suhteellisen normaalia joskin nopeatempoisempaa. Oikeassa reunassa ryömitään ja vasemmassa ajetaan kovaa, ja takaa tulevaa väistetään eikä jäädä tien tukoksi. Jos näin tapahtuu saattaa takana oleva väläytellä pitkiä valoja. Jos jono hidastuu jostain syystä nopeasti napsautetaan hätävilkut päälle. Sujuvasta huvista suoritetaan tietullia noin 5 euroa per 100km. 

Autoilu Rooman keskustassa on kokemus, jolla on oma logiikkansa. Liikenne saattaa vaikuttaa hieman kaoottiselta mutta kun sen rytmiin pääsee ajaminen voi olla jopa nautinto. 

Muutamalla neuvolla homma onnistuu. 

1. Älä seilaa omalla kaistalla, koska välissä saattaa olla myös vespa. Pidä siis ajolinja. 

2. Jos haluat ryhmittäytyä viereiselle kaistalle tunge sinne auton kulma ja varaa itsellesi paikka. Hivuta. 

3. Jos yrität kääntyä ruuhkassa risteyksessä vasemmalle on mahdollista, että sinun täytyy pysäyttää vasemmalta tuleva liikenne ajamalla keskelle risteystä. Se on ihan ok. 

4. Stop-merkki tarkoittaa "Hidasta" ja kärkikolmio tarkoittaa, että "Sinä maksat". 

5. Et pysty koskaan pysäköimään niin väärin kuin roomalaiset itse. Omatuntosi ei vain salli sitä.

Sakkoja Roomassa on mahdollista saada mutta silloin olet eksynyt Zona Traffico Limitato eli ZTL alueelle tai vaihtoehtoisesti olet ajanut pitkin taksi- tai bussikaistaa. Näistä töppäyksistä voit saada sakon muistoksi postitse.

Poggio Moianoa kohti ajettaessa G.R.A. muuttuu A45 moottoritieksi ja sitten Via Salariaksi. Via Salaria lienee Italian vaarallisimpia teitä ja meno on sen mukaista. Tie ei ole moottoritie ja se mutkittelee vuorenrinteitä pitkin kylien vieritse. Tältä tieltä löytyy kaahareita, pappoja Fiat Seicenton ratissa, traktoreita, villisikoja ja moottoripyöräilijöitä, jotka kanttaavat mutkaan pää keskiviivan väärällä puolella sekä tietysti miehiä spandekseissä. Via Salaria on tie, jossa on kaksi kaistaa mutta jossa neljä autoa mahtuu rinnakkain, ja jossa ohittaminen on tavallista vastaan tulevasta liikenteestä huolimatta.

Via Salariaa ajaessa ei voi välttyä huomaamasta kukkia ja muistomerkkejä, joita on aivan liian monta vain parinkymmenen kilometrin matkalla.

Paikallisella kylätiellä meno on leppoisampaa mutta silti vastaan saattaa tulla yllättäviä tilanteita. Lehmistä varoittavat kyltit kannattaa ottaa tosissaan. 

Joskus taistelu kylän viimeisestä centro storicon parkkipaikasta on kovaa. Varsinkin sunnuntaisin pysäköinti on haastavaa kun kaupunkilaiset valloittavat pikkukylät saapuessaan isovanhempiensa luo sunnuntailounaalle. Toisinaan tappio on nieltävä ja raahattava ostokset kotiin kauempaa mäen päältä! 

Lukemisiin, Anne