Vihdoin matkaan

Koronakevään aikana huomasin, että elelen kohtalaisessa karanteenissa kaiken aikaa. Pääsiäiseksi suunniteltu Italianreissu peruuntui ja kesän reissun toteutuminen oli vaakalaudalla. Koronahässäkän alkaessa seurasin tiiviisti Italian tapahtumia. Vertasin Suomen ja Lazion alueen tilanteita. Vaikka Lombardiassa tilanne oli kaoottinen Lazion virus-tilanne noudatteli samanlaista käyrää Suomen tilanteen kanssa. Asukkaita on molemmilla alueilla suurinpiirtein saman verran, joten vertailu oli siltä osin melko hyvin suuntaa antavaa.

Kuten kaikki tietävät Italiassa koronatoimenpiteet olivat todella tiukkoja. Karanteeni ulkonaliikkumiskieltoineen kesti viikkoja. Tiukkojen toimien johdosta Italia avasi rajansa kesäkuun alussa, ja olin toiveikas, että matkalle päästään sittenkin. Riski saada tartunta on samalla tasolla lähes kaikissa Euroopan maissa, joten toimimalla järkevästi matkustaminen oli mielestäni turvallisempaa kuin Prismassa käyminen.

Matkaan lähteminen ei kuitenkaan ollut yksinkertaista. Lentämällä olisi päässyt edullisesti Roomaan vaikka heti mutta tarkoituksenamme oli mennä omalla autolla. Ongelmaksi muodostui se, että Saksa sekä Baltia olivat kiinni. Kesäkuun puolivälissä rajoja availtiin mutta pullonkaulana olivat edelleen Tanska, Puola, Itävalta ja Sveitsi. Kun Itävalta salli läpiajamisen, kaikenlaisten ukaasien saattelemana, päätimme varata lauttaliput Saksaan.

Varustauduimme reissuun pakkaamalla mukaan käsidesiä ja kasvomaskit. Ajelimme Vuosaaren satamaan ja nousimme illalla lähtevään Finnlinesin laivaan. Edessämme oli 29 tuntia kestävä laivamatka Travemundeen. Yllätykseksemme innokkaita matkaajia oli todella vähän. Finnlinesin pikkuisella rahtialuksella kaikki toiminta keskittyy yhdelle kannelle. Onnistuimme silti olemaan paatin ainoan baarin ainoat asiakkaat, joten turvavälejä oli sangen helppo noudattaa. Saksan lautalla ainoa huvi on syöminen joten olimme ostaneet etukäteen kaksi illallista ja pitkän brunssin sisältävät ateriapaketit. Buffet-ravintolassa oli tyrkyllä käsidesiä ja koska väkeä oli vähän välimatka kanssaruokailijoihin pysyi vähintään kolmessa metrissä. Brunssin pekonikaukalollekaan ei muodostunut ruuhkaa joten koimme olevamme turvassa.

Ajelimme Travemundestä Hannoveriin. Matka sujui muuten mukavasti mutta neljä kilometriä ennen hotellia juutuimme lähes pariksi tunniksi ruuhkaan puolenyön aikaan.

Tie oli poikki onnettomuuden takia. Parin tunnin ajomatka muuttui neljäksi joten eikun peitto korville. Aamiaisella saimme tutustua saksalaiseen koronasäännöstöön. Matkailijoilta ei edellytetty maskin käyttämistä mutta hotellin henkilökunta oli niihin sonnustautunut. Buffetaamiaisen sijaan jokainen sai luetella tarjoilijalle haluamansa aamiaistarpeet jotka ladottiin tarjottimelle. Olimme edelleen turvassa.

Avatar

Lukemisiin, Anne

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.